“Iranin oppositiolla kaksi päätä”
29.7.2009 | UutisetIranin oppositio on jakautunut järjestelmää kannattavaan Musavin ja Khatamin leiriin sekä järjestelmän kumoamista vaativaan kansanliikkeeseen, sanoo freelancetoimittaja Reza Fiyouzat.
Iranilaisamerikkalaisen Fiyouzatin mukaan järjestelmälle uskollisen opposition mielestä kyse on vain pelkästä vaalihuijauksesta, eivätkä he halua tunnustaa, että mielenosoittajien enemmistö haluaa mennä paljon pitemmälle. “Kansanliike haluaa korvata nykyisen teokratian jollakin inhimillisemmällä ja demokraattisemmalla”, Fiyouzat sanoo The Iranianiin kirjoittamassaan artikkelissa. “Ne, jotka edelleen kuvaavat kansanliikettä jonkinlaisena palatsivallankaappauksena lukevat tilannetta täysin väärin”.
Fiyouzatin mukaan myös vuonna 2005 järjestettyjen presidentinvaalien yhteydessä oli huijausta, mutta tuolloin uudistajat taipuivat hakemaan oikaisua virallisia kanavia pitkin. Näin prosessi pystyttiin tukahduttamaan vähin äänin.
Nyt kuitenkin vaalituloksen julkistamisen jälkeen noussut kansanliike on pannut kaikki laskelmat uusiksi. “Sen rohkea toiminta on pakottanut ‘uudistajat’ ottamaan yhteen vaalikaappauksen johdon kanssa”, Fiyouzat sanoo, ja painottaa iranilaisen vasemmiston tunnusten selkeyttämistä. “Toivottavasti tämänkertainen perinpohjaista muutosta ajava liike ei jälleen ajaudu yläkerran harhaanjohtamaksi”.
The Iranian: Opposition’s Two Heads (26.7.09)




Tässä linkki iranilaisen vasemmistoaktiivin kirjoittamaan, englanniksi käännettyyn artikkeliin. Se kannattaisi lukea Tiedonantajan toimituksessakin, jonka pari viikkoa sitten julkaisema osaltaan Irania käsittelevä juttu oli suurimmalta osin ihan ok, mutta vältteli Ahmadinejadin arvostelua. On melkoista kaunistelua todeta vain, että “On muistettava, että Iranin työtätekevillä on paljon aitoa tyytymättömyyden aihetta protestoida pappishallintoa, sen sortopolitiikkaa ja rikasta eliittiä vastaan”. (TA 31.7.09.)
Jos SKP:n iranilainen veljespuolue Tudeh (jota en pidä minään hyvänä puolueena) on sitä mieltä, että vaalit olivat väärennetyt ja että Hugo Chįvezin tuki Ahmadinejadille on arvelluttavaa, miksei TA voi sanoa sitä?
http://www.tudehpartyiran.org/In%20defence%20of%20democracy%20in%20Iran-6July09.pdf
Sen sijaan Erkki Suden kirjoittamassa jutussa voivotellaan että “On ollut surullista lukea kannanottoja, joissa on muuan muassa vaadittu Venezuelan työläisiä painostamaan Hugo Chavezia lopettamaan veljeilyn Ahmadinejadin kanssa”. Susi pitää tällaisia vaatimuksia Yhdysvaltain horjutuskampanjan vaikutuksena läntisessä “vasemmistossa” (Suden lainausmerkit).
Sitäkin kysytään retorisesti, että “jos Iranin opposition toiminta oli edistyksellistä, niin miksi kaikki taantumukselliset ja imperialistiset poliitikot USA:ssa ja Euroopassa sekä koko yhtiömedia asettuivat opposition puolelle”. Jaa-a. Tiedonantajalta ei varmaan saada lupaa tukea minkään imperialismin alistaman maan paskahallituksen kaatamista, jos CIA:lta on saatu yksikin dollari horjutustoimintaan siellä tai jos Human Rights Watch on joskus arvostellut maan ihmisoikeustilannetta.
Tässä se linkki ja pätkä jutusta.
http://revolutionaryflowerpot.blogspot.com/2009/08/fourth-corner-of-revolution-square.html
2. Others say that this protest movement is the reaction of the rich against an offensive by the poor and the working class. The capitalist magnates stand against Ahmadinejad, and the Basijis are the real children from the depths of society. They ask, don’t you see that this is a war between the children of the rich together with the Middle class, against the deprived masses, particularly the peasants? Or they would say, don’t you see that this is a war between two factions of power about their share of the wealth? Some would add that the historical epoch is that of the struggle for National sovereignty and Ahmadinejad is a variant of Bolivarism, an ally to Chavez.
These “class based” analyses would come short before a simple and easily comprehensible piece of reality: Hey’at-haay-e Motalefé (Associations of Merchants). These lords of mercantilism, these multimillionaires, support Ahmadinejad wholeheartedly. What are they then, the national bourgeoisie, the allies of the poor on earth?
Perhaps, you misunderstand the historical epoch you live in. National sovereignty in 2009 in Iran? Or Bolivarism in Iran? What could these words possibly signify? Besides, the conflict and the infighting between two ruling factions does not happen in the middle of the desert, it is happening in the heart of a revolutionary society. Both these factions are the result of the revolution; they are not from somewhere else. You’ve read too many leftish western media who do not have a clue about this situation and suffer from inconsistencies in their own political theories.