Honduras: Vallankaappaajatkin “yhtenäisyyshallitukseen”?
20.7.2009 | UutisetHondurasin kesäkuisen vallankaappauksen sovittelija Oscar Įrias on esittänyt ratkaisua, joka voisi merkitä armeijan tuella vallan kaapanneiden pääsyä uuteen yhtenäisyyshallitukseen.
Vallankaappaus tapahtui kesäkuun 28. päivä, jolloin armeija pakotti Hondurasin presidentin, Manuel Zelayan ulos maasta. Vallankaappauksen syyksi ilmoitettiin Zelayan pyrkimys tiedustella kansalta, haluaisivatko nämä kutsua koolle perustuslakia säätävän kokouksen, joka laatisi maalle uuden perustuslain. Nykyinen perustuslaki sisältää kohtia, joita ei voida parlamentaarisella menettelyllä muuttaa.
Karkotetun Zelayan tilalle nostettiin hänen puoluetoverinsa Liberaalipuolueesta, Roberto Micheletti, mutta yksikään maa ei ole tunnustanut vallankaappaushallitusta. Amerikan valtioiden liitto OAS tuomitsi kaappauksen, ja myös Yhdysvallat ilmoitti pitävänsä Zelayaa maan laillisena presidenttinä. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole kutsunut suurlähettilästään pois, vaikka OAS on kehottanut jäsemaitaan harkitsemaan uudelleen suhteitaan Hondurasiin. Myös mm. Ranska, Espanja ja Italia ovat kutsuneet lähettiläänsä takaisin.
Vallankaappaushallitus päätti erota OAS:stä muutamaa päivää kaappauksen jälkeen, ennen kuin OAS ehti jäädyttää sen jäsenoikeudet.
Zelaya vannoo palaavansa
Yhdysvaltain voimakkaalla tuella costaricalainen rauhannobelisti Oscar Įrias nimitettiin sovittelemaan kaappaajien ja Zelayan välistä kiistaa. Ariasin seitsenkohtainen suunnitelma esittää mm., että vaikka Zelaya palaa maan presidentiksi, hänen on tuomittava pyrkimyksensä mielipidetiedustelun järjestämiseksi, ja että kaappaushallituksen tilalle nimitetään kansallinen yhtenäisyyshallitus, jossa on kaikkien suurimpien puolueiden edustus. Suunnitelma ei sulje pois vallankaappaukseen osallistuneita hallituksesta.
Zelaya on vannonut palaavansa Hondurasiin seurauksista välittämättä, jos neuvottelut eivät etene. Hän yritti palata maahan jo aiemmin heinäkuun alussa, mutta tämä ei onnistunut armeijan estettyä häntä kuljettaneen lentokoneen laskeutumisen.
“Keskustalaisena poliitikkona presidentiksi valittu Zelaya teki äkkikäännöksen vasemmalle kahden viime vuoden aikana ystävystyttyään Venezuelan presidentti Hugo Chįvezin kanssa”, kirjoittaa The Wall Street Journal. “Näin tehdessään hän käänsi selkänsä liike-elämän edustajille, kirkolle, omalle puolueelleen, armeijalle sekä Hondurasin oikeuslaitokselle ja kongressille.” Lehti viittaa siihen, että Hondurasin korkeimman oikeuden ja kongressin mukaan Zelaya, joka itse on varakas karjatilallinen, ei olisi saanut järjestää mielipidetiedustelua perustuslain muuttamisesta.
Zelayan pyrkimystä tiedustella kansan halua perustuslain muuttamiseen on jossain lähteissä virheellisesti uutisoitu presidentin henkilökohtaisena vallanhimona. Mahdollinen tiedustelu olisi kuitenkin järjestetty vasta seuraavien presidentinvaalien yhteydessä marraskuussa, jolloin Zelayalle valittaisiin seuraaja. Näin ollen hän ei voisi edes periaatteessa asettua nykyisen lainsäädännön mukaan ehdolle.
Kannattajat tukkivat tietä ja lupaavat protesteille jatkoa
Kun Zelayaa kuljettanut venezuelalainen lentokone yritti laskeutua maan pääkaupungin Tegucigalpan lentokentälle heinäkuun alussa, häntä vastassa oli tuhansia kannattajia. Mellakkapoliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja ampumalla kaksi heistä kuoliaaksi. Viime viikolla kaappaushallitus määräsi jälleen yöllisen ulkonaliikkumiskiellon estääkseen Zelayan kannattajia aiheuttamasta “jatkuvaa uhkaa”.
Heinäkuun 14. päivän mielenosoituksiin osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka seurasivat Vallankaappauksen vastaisen kansanrintaman (FNRG) kutsua. FNRG koostuu mm. talonpoikien, alkuperäiskansojen, opiskelijoiden ja ammattiyhdistysten järjestöistä, ja Green Left Weeklyn mukaan mielenosoitukseen osallistui myös tuhannen hengen osasto Liberaalipuolueesta.
Mielenosoittajat ovat saaneet tukea myös muiden maiden työväenjärjestöiltä. “Useat Keski-Amerikan ammattiliitot ovat päättäneet sulkea maansa Hondurasin-vastaiset rajat solidaarisuudenosoituksena vallankaappauksen vastaiselle taistelulle. Heinäkuun 16. päivänä ammattiliitot järjestivät mielenosoituksia Nicaraguan, Guatemalan, ja El Salvarodin Hondurasin-vastaisilla rajoilla”, kertoo Green Left Weekly.
WSJ: Talks on Honduras Stall Over Zelaya (20.7.09)
GLW: Honduras: Mass resistance to military coup grows (18.7.09)
Honduras Resists: Rafael Alegria: “Solidarity is no longer only a declaration or a document, but something physical, concrete and very important.” (18.7.09)
NY Times: Mediator Proposes Reinstating Honduran Leader (18.7.09)
Honduras Coup 2009: The Seven Points of the Arias Plan: A translation with commentary (18.7.09)
The Epoch Times: Zelaya Supporters Protest in Honduras Ahead of Talks (16.7.09)
BBC: Honduras night curfew reimposed (16.7.09)
AP: Zelaya’s supporters call for strikes in Honduras (15.7.09)
Time: Clinton Pushes Honduran Foes to Negotiations (8.7.09)
BBC: Zelaya’s jet blocked in Honduras (6.7.09)
LA Times: Honduran army blocks runway to keep Zelaya out (6.7.09)
OAS: OAS SUSPENDS MEMBERSHIP OF HONDURAS (5.7.09)
AFP: Zelaya sets new return as isolated Honduras seeks support (30.6.09)





Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkoston sivuilla julkaistun uutisen mukaan Zelaya ei näyttäisi olevan “varakas karjatilallinen”, vaikka jutun esittämä todistusaineisto onkin aika impressionistista:
“Narco News Bulletin kertoo, että paikalliset asukkaat vartioivat rauhanomaisesti Hondurasin laillisen presidentin Manuel Zelayan maaseutuasuntoa Catacamasin kunnassa. Linkin kuvissa näkyy varsin vaatimaton, pieni talo, joka ei todista oikeiksi mediassa levitettyjä huhuja Zelayasta ökyrikkaana maanomistajana.”
http://www.latamsolidaarisuus.net/
CBS:n jutussa Zelayan perhetilaa kuitenkin kuvaillaan tavalla, joka ei ainakaan heikennä kuvaa Zelayan suvun suhteellisesta varallisuudesta. Jos Zelayan isällä oli maata annettavaksi kymmenille, niin ei se ihan köyhimmästä päästä tainnut olla, vaikka ei välttämättä mikään suurplantaasi tms.
“Locals say nearly all the land in this area once belonged to Zelaya, whose father awarded small parcels to about 50 families and gave money to help them build homes.”
http://www.cbsnews.com/stories/2009/07/07/ap/latinamerica/main5142077.shtml