Ruotsalaiset pankit hallitsevat Viron talouselämää
21.2.2009 | ArtikkelitToimittaja: Joonas Laine
Kuva: fooishbar: Nordiska Investeringsbanken (Flickr) – CC-lisenssi

Virossa maan itsenäisyyden uhkana nähdään lähinnä Venäjä, mutta samanaikaisesti maa on myynyt riippumattomuutensa länteen. Kyse ei ole vain liittymisestä EU:hun ja Natoon, vaan maan taloudelle kriittisten osien myymisestä ulkomaiseen omistukseen. Vaikka EU:sta ja Natosta voidaan periaatteessa erota, ruotsalaisten lähes täysin omistamaa Viron pankkijärjestelmää ei saada takaisin yhtä helposti.
Viron pankin pääjohtaja Andres Lipstok kertoi julkisuudelle lokakuun puolivälissä, että kansainvälisen pankkikriisin vuoksi ei Viron osalta tarvitse kenenkään olla huolissaan. “Virolainen pankkijärjestelmä on integroitunut osaksi Pohjoismaista pankkijärjestelmää ja Virossa toimivat pankit ovat olleet vakaita sekä ennen globaalia finanssikriisiä että nyt”, Lipstok sanoi käydessään Washingtonissa Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtajaa tapaamassa.
Lipstokin ilmaus Viron pankkijärjestelmän integroitumisesta osaksi Pohjoismaista pankkijärjestelmää kiinnittää huomiota, koska pohjoismaiset pankit omistavat Viron pankit. Kun vallitsevassa järjestelmässä nimenomaan omistaja on se joka määrää, on integraatio melko kaunisteltu tapa todeta vallitsevat valtasuhteet.
Ruotsalaiset vahvoilla koko Baltiassa
“Virossa on 14 pankkia ja ne ovat yhtä pankkia lukuunottamatta ulkomaalaisomistuksessa. Neljän suurimman pankin omistajat ovat vahvoja pohjoismaisia pankkeja”, kirjoittaa Taloussanomien tallinnalaisessa pankissa työskentelevä Baltian-kirjeenvaihtaja Lenina Rautonen. Hänen mukaansa ruotsalaisen Swedbankin osuus Viron pankkisektorista on noin puolet, ja toisena seuraa SEB-ryhmä, niinikään ruotsalainen, jonka osuus pankkimarkkinoista on 20 prosenttia. Tanskalaisten kolmannen sijan jälkeen tulee jälleen kaksi ruotsalaista, molemmat noin kymmenen prosentin osuudella. Muille – mukaanlukien kaikki virolaiset – jääkin tämän jälkeen vain rippeitä. (Taloussanomat, 27.5.08.)
Ruotsalaiset ovat vahvoilla koko Baltian pankkibisneksessä. “Esimerkiksi Swedbankin rohkea kasvustrategia Virossa, Latviassa ja Liettuassa on nostanut ruotsalaispankkien saatavat kehittyvistä maista noin 25 prosenttiin Ruotsin kansantuotteesta”, kirjoittaa Jan Hurri Taloussanomissa. Eikä asiantila suinkaan ole pelkästään siunaus edes pankkiireille itselleen.
“Sijoituspankit Goldman Sachs ja Morgan Stanley ovat tahoillaan arvioineet Länsi-Euroopan pankkikriisin olevan vaarassa pahentua entisestään Itä-Euroopan nopeasti erittäin suuriksi kasvaneiden luottoriskien takia. Pankkien mukaan kehittyvien markkinoiden luottoriskit ovat erityisen suuria juuri Itä-Euroopassa, ja nämä riskit ovat suurimmaksi osaksi Länsi-Euroopan pankkien taseissa.” (Taloussanomat, 18.11.08.)
Viron kasvu perustunut ulkomaisten sijoittajien luottamukseen
Kauppapolitiikka-lehti kertoo Viron viime vuosina houkutelleen EU-maista eniten ulkomaisia investointeja BKT:hen suhteutettuna. “Vuoden 2006 loppuun mennessä Viroon oli tehty suoria ulkomaisia investointeja 12,4 miljardin euron arvosta. Merkittävimmät ulkomaiset investoijat Virossa ovat Ruotsi ja Suomi”, lehti kirjoitti pari vuotta sitten. (KP, 13.6.07.)
Epäilemättä osaltaan juuri valtavien pankkiomistusten ansiosta ruotsalaisten osuus Viroon tehdyistä ulkomaisista sijoituksista on huomattavin. Viron pankin tilastojen mukaan ruotsalaisen pääoman sijoitukset maassa vuoden 2008 kesäkuun lopussa olivat 71 miljardia kroonia (4,5 miljardia euroa), mikä vastaa peräti 39 prosenttia kaikista ulkomaisista investoinneista Virossa. Toisena tulevien suomalaisten sijoitusten arvo samana ajankohtana oli 44 miljardia kroonia, vajaat kolme miljardia euroa. Osuus oli 24 prosenttia. (Eesti Pank, 2008.)
Jo ennen Viron EU-jäsenyyttä Suomen ja Ruotsin läsnäolo oli miltei kaikenkattava:
“Sektori sektorin jälkeen on saanut suurimittaisia sijoituksia näistä kahdesta pohjoismaasta, ja ne ulottuvat raskaasta teollisuudesta energiantuotantoon, tekstiileistä pankkitoimintaan. [..] Eräs yleinen näkemys on, että Suomen ja Ruotsin ote Viron taloudesta on niin suuri, että se karkottaa muita sijoittajia pois. Kun molempien maiden ryntäys Viron talouselämän jokaiselle alueelle on ollut niin voimakasta, jäljelle näyttäisi jääneen vain niukasti mitään, mitä pohjoismainen pääoma ei olisi koskettanut.” (Huang, 18.10.00.)
Saman kehityksen vahvistaa myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander:
“1990–luvun alusta lähtien Viron vaihtotaseen vaje on ollut erittäin suuri, ja tuonti on ollut jatkuvasti vientiä suurempi. Suuri vaihtotaseen vaje on rahoitettu ulkomaisella pääoman tuonnilla, ennen kaikkea länsimaisten yritysten suorilla sijoituksilla Viron talouteen. Suurimpia sijoittajia ovat olleet suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset, jotka myös nykyään pitkälle kontrolloivat Viron talouselämää. Viron rahapolitiikka on perustunut nk. valuuttakatejärjestelmään, joka on pitänyt kruunun kurssin vakaana suhteessa euroon. Järjestelmän toimivuus on kuitenkin täysin perustunut sijoittajien luottamukseen”. (Helsingin seudun suunnat, 2/04.)
Sijoittajien luottamus loppumassa
Sijoittajien usko Viroon näkyisi nyt kuitenkin tulleen tiensä päähän. Talouselämä-lehti uutisoi lokakuussa, että “kulutusjuhlan jälkeen Viron talouskasvu on jäähtynyt ja työttömyys kasvanut”. Lehden haastattelema, Tallinnassa toimiva suomalainen liikepankkiiri Joakim Helenius kommentoi, että “velaksi mälläämistä jatkui niin kauan kuin Viron pankkimarkkinoita hallitsevat ruotsalaispankit SEB ja Swedbank kävivät Virossa markkinaosuustaistoa. Spekulatiivisen nousun huumassa ei kiinnitetty huomiota taloudelliseen tuottavuuteen.” (TE, 17.10.08.)
“Viron nopea talouskasvu edellyttäisi tuottavuuden tuntuvaa nostoa ja korkeampaa jalostusastetta. Viron teollisuus nojaa yhä yksinkertaiseen kokoonpanotuotantoon, jonka siirtyminen halvempiin maihin on vain ajan kysymys”, summaa Kauppapolitiikka virolaisen talouden ongelmia. (Kauppapolitiikka, 13.6.08.)
Viron pankin lokakuun loppupuolella julkaisema talousennuste joutuikin myöntämään, että nyt ovat edessä kovat ajat: jos asiat menevät hyvin, pienenee BKT vain pari prosenttia. Mielenkiintoisesti raportissa toivotaan huonojen aikojen tekevän Viron eurokelpoisemmaksi, kun ihmisten ostovoiman heikentyessä maahan ei enää tuoda niin paljon tavaraa ja inflaatiokin laskee. (Eesti Pank, 22.10.08.) Kauppataseen alijäämä onkin ollut Virossa eräs pahimpia ja pitkäaikaisia ongelmia, “eikä olennaista parannusta ole odotettavissa.” (Kauppapolitiikka, 13.6.08)
Maan pankin pääjohtaja Lipstokin pyrkimyksiä hälventää sijoittajien pelkoja voidaan luonnehtia lähinnä viralliseksi optimismiksi. Hänen mukaansa lokakuisessa tapaamisessa IMF:n ja sen pääjohtajan kanssa “ei ollut kertaakaan puhetta siitä, että Viron tilanne muistuttaisi Islannin finanssikriisiä edeltänyttä tilannetta tai että Viroa uhkaisi Islantiin verrattava finanssikriisi.” (Viron suurlähetystö, 14.10.08.)
Talouselämä totesi kuitenkin lakonisesti tilanteessa vallitsevat voimasuhteet: “Talouskasvua Virossa on turha odottaa, ennen kuin Tukholma kääntää lainahanoja taas auki. [..] On ruotsalaisten käsissä, ajautuuko Viro Islannin kaltaiseen vararikkoon.” Laihoja vuosia kerrotaan joka tapauksessa olevan edessä. (TE, 17.10.08.)
Pankkiiri Helenius löytää asiasta valoisiakin puolia. “Myönteistä on, että virolaiset ovat tottuneet kärsimään”, hän heittää.
BKT:n pieneminen jatkuu myös 2009
Ja kärsimystä onkin luvassa. Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä Viron talous supistui 3,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Joulukuun alussa maan valtiovarainministeriö ennusti vuodelle 2009 3,3 prosentin taantumista (Taloussanomat, 9.12.08.) Valtion virkailijoiden palkkoja on jo päätetty laskea, minkä lisäksi devalvaation aave leijuu maan yllä. (YLE, 3.2.09.)
Usein Viron vahvuutena pidetty alhainen verotus on talouskriisin myötä iskenyt omaan nilkkaan. Kun yritysvero on pyöreät nolla prosenttia ja tulovero on 21 prosentin tasavero, pohjautuvat valtion budjetin suurimmat tuloerät kulutuksesta saataviin arvonlisäveroihin sekä sosiaalimaksuihin.
Viime joulukuussa valtion arvonlisäverokertymä oli pudonnut yli 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, ja entinen valtiovarainministeri Taavi Veskimägi ounastelee pudotuksen olevan sosiaalimaksujen osalta vasta tulossa. (Taloussanomat, 9.1.09.)
Lenina Rautosen mukaan jotkut jo toivovat Kansainvälisen valuuttarahaston panevan Viron kuriin pakkotoimin.
“Viime aikoina yhä useammat virolaiset kommentaattorit ovat haikailleet IMF:n suuntaan sillä tiedossa on, että Latvia on joutunut tekemään tiukkoja leikkauksia IMF:n pakottamana. Jotkut kommentaattorit ovat sitä mieltä, että IMF:n koirakoulu saisi Vironkin tekemään kivuliaat leikkaukset, joihin omat poliitikot eivät pysty.” (Taloussanomat, 9.1.09.)
“Yritysystävällinen alihankkijakumppani”
Pankkiiri Joakim Helenius ilmaisi suomalais-ruotsalaisen kapitalismin toiveet ruotsalais-eestiläiselle ja tanskalais-eestiläiselle kauppakamarille tammikuussa pitämässään puheessa. Heleniuksen mukaan Virossa harjoitettu kuumeinen “Viron Nokian” etsintä pitäisi unohtaa, ja sen sijaan panostaa maan vahvuuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa keskittymistä “olemaan yritysystävällinen Suomeen integroitu alihankintakumppani, jossa on matala verotus.” Kun Viro on jo nyt ruotsalais-suomalaisen pääoman siirtomaa, merkitsee ohje, että nykymenosta ei kannata muuttaa mitään olennaista. (Taloussanomat, 29.1.09.)
Heleniuksen resepti merkitsee Viron alisteisen aseman jatkumista. Ironista on, että Viron johdossa ainoa uhka maan itsenäisyydelle nähdään Venäjässä, vaikka maa on myyty länteen jo kauan sitten.
Lähteet:
Eesti Pank: Direct investment position by countries
Eesti Pank: Estonia’s economic growth to recover in 2010 (22.10.08)
Helsingin seudun suunnat 2/04: Virosta Euroopan unionin jäsen.
Mel Huang: Estonia for Sale (18.10.00)
Kauppapolitiikka: Itämeren alueen talous: Viro jatkaa liberaalia talouspolitiikkaa (13.6.08)
Talouselämä 35/08: Viron kohtalo ratkeaa Tukholmassa (17.10.08)
Taloussanomat: Viron pankit eivät kärsi (25.5.08)
Taloussanomat: Seuraava velkapommi kytee Itä-Euroopassa (18.11.08)
Taloussanomat: Viron talouden synkkyydestä tarkistettuja lukuja (9.12.08)
Taloussanomat: Paluu karuun todellisuuteen (9.1.09)
Taloussanomat: Mitä Joakim Helenius sanoi Viron tulevaisuudesta? (29.1.09)
YLE: Devalvaation pelko puhuttaa Virossa (3.2.09)





Miksi “Viro” ?? Miksi puhutte Virosta ettekä Eestistä? Jos porvarit haluavat välttää Eesti sanan käyttöä senvuoksi että se muistuttaa heitä Neuvosto-Eestistä(jolloin haluttiin tehdä ero entiseen porvari-viroon) niin silloinhan Eesti-nimitystä nimenomaan pitäisikin käyttää.
Höpsis. Viro tulee suomen kieleen Virumaan maakunnasta, joka on Suomea lähinnä ja näin antanut Suomessa käytettävän nimen koko maalle (ja kielelle). Eesti on maan omakielinen nimitys.
Kyseessä on aika yleinen ilmiö, jossa naapurimaiden toisistaan käyttämät nimet ovat erilaisia kuin laajemmin kansainvälisesti käytössä olevat. Vrt. Ruotsi vs. Sverige/Sweden/Suecia, tai Venäjä/Venemaa vs. Russia/Ryssland jne. Saksa on suomeksi Saksa (pohjois-saksalaisesta saksien heimosta, vrt. nykyiset Saksin osavaltiot), ranskaksi Allemande (lähellä Ranskan rajaa asuneista alemanneista), englanniksi taas Germany (latinan Germanian mukaan).
Nimitysten taustalla voi tietysti nähdä kaikenlaista salaliittoa, jos on sillä tavoin suuntautunut. Esimerkiksi itse olen varma, että pitkäaikainen sos.dem pääministeri ja puoluejohtaja Taisto Kalevi Sorsa käytti nimeä Kalevi eikä Taisto nimenomaan siksi, että jatkuva Taisto-nimen toistelu olisi vaarantanut yhteiskuntarauhan!