Venäjää äidinkielenään puhuvat ukrainalaiset syyttävät Ukrainan valtiota syrjinnästä. Maa ei ole myöntänyt venäjän kielelle virallista asemaa, vaikka 48 miljoonan asukkaan maassa ukrainan ja venäjän puhujia on suunnilleen yhtä paljon. Maan venäjän kieltä puhuva vähemmistö on suurin kielivähemmistö koko Euroopassa.

Venäjäksi opettavien koulujen määrä vähenee Ukrainassa jatkuvasti myös venäjänkielisillä alueilla. Korkeampaa koulutusta saa maassa ainoastaan ukrainan kielellä. Virallisen kielen asemaa on vahvistettu myös oikeuden päätöksellä, jonka mukaan kaikki ulkomaiset – myös venäläiset – elokuvat on dubattava tai tekstitettävä ukrainaksi.

Venäjän virallistamista maan toiseksi kieleksi kannattavat lähes kaikki oppositiopuolueet. Länteen suuntautuneet hallituspuolueet vastustavat virallistamista. Presidentti Victor Jushtshenko puolusti joulukuussa ukrainankielistä televisiota: ”Kansallisen tiedonkulun pitää tapahtua ukrainaksi. Se on avain yhtenäisen kansan muodostamiseen ja lasten ja nuorten isänmaallisen kasvatukseen.”

Zoltįn Dujisin: Russian Language Toned Down (IPS 11.08.2008)