Yksi kommentti
Kommentoi »

1. Mitä on Marxismi? 27.11.2009 20.42 :

   MITÄ TARKOITTAA MARXISMI JA MATERIALISTINEN FILOSOFIA?

   Minusta olisi hyvä tehdä selvä ero Marxismin ja Marxismi-Leninismin välillä. Olen ollut ymmärtäväni sen, että esimerkiksi SKP, KTP, STP ja Kommunistien Liitto ry ovat sellaisia yhteisöjä, jotka käyttävät Marxismi-sanaa silloin, kun haluavat puhua ja kirjoittaa Marxismi-Leninismistä. Voimmehan kysyä myös jotain sellaista, että onkohan Marxismin ja Marxismi-Leninismin välillä yhtään mitään eroa. Ainakin minun vastaukseni edellä kysyttyyn on se, että kyllähän Anarkismilla eli Vallankumousaatteella ja Materialistinen Historiakäsitys rp:llä on selvä ja kirkas eroavuus ja kun otamme mukaan myös Luonnon Dialektiikka rp:n, niin voimme kysyä ainakin minusta sitä, että miksi ei olla haluttu tehdä selvää eroa puhtaan aatteen ja filosofian välillä. Minusta AATE korostaa voimalla Subjektin eli Toimijan ensisijaisuutta ja määräävyyttä, kun taas FILOSOFIA on sellaista, joka ainakin Filosofinen Materialismi rp:n kuvioissa korostaa Ympäristön ja Luonnon ensisijaisuutta ja jossa toimija kuten ihmininen ei voi tehdä mitään muuta kuin yrittää sopeutua mahdollisimman hyvin siihen, mitä Luonnon, Talouselämän ja Yhteiskunnan Liikelait ja Liikevoimat määräävät ja säätävät. Me voimme ajatella, että jos korostamme edellä kerrotulla tavalla objektiivisuuden ensisijaisuutta, niin HYVÄ KYSYMYS on tällöin se, että jääkö poliittiselle ja puoluelaitostoiminnalle yhtään mitään muuta kuin passiivisen seuraajan ja kokijan osa. Jos me emme kuitenkaan voi sanoa tarkkaan sitä, että mitä tulevaisuus tuo tullessan, niin ainakin minusta on hyvä asia se, että me päivitämme lainsäädännön vastaamaan mahdollisimman hyvin kunkin hetken t1 tilannetta. Haluan myös heti korostaa sitä, että jäähän työväenliikkeelle silloinkin, kun me tyydymme vain seuraamaan olevaa ja tulevaa hyvin keskeinen tehtäväkenttä nimittäin yrittää kehittää sosiaalipoliittisten rahastojen etuuksien tasoa sellaiseksi, että ne ovat myös käytännössä jotain muutakin kuin vain pelkkää ilmaa. Tälläisenä lama-aikana, jota me nyt elämme, niin on ainakin minusta hyvä turvata ihmisten toimeentulo vakuutusturvan muodossa silloin, kun heitä kohtaavat SAIRAUS, VANHUUS ja TYÖTTÖMYYS sekä edellä kerrottujen lisäksi on hyvä myös kehittää Koulutusjärjestelmä sellaiseksi, että kukin henkilö saa haluamansa ammattikoulutuksen.

   Se, että miksi minä haluan korostaa sitä, että Sosiaalipolitiikka, Lakikirjat ja Koulufilosofia riittävät eli Marxilainen Revisionismi, johtuu siitä syystä, kun ainakin meikäläiselle on jäänyt hämäräksi se, että mitä vallankumouksellisen työväenliikkeen korostamat SOSIALISMI ja KOMMUNISMI Yhteiskunta- ja Talousjärjestyksinä voisivat tarkoittaa. Onko ongelmamme ratkaisu se, että otetaan liiketaloudellinen yksityisomaisuus valtion tai kunnan hallintaan? Muistan myös lukeneeni jotain sellaista, että vallankumoustaistelijoiden eli anarkistien mielestä VALTIO häviää, joten minusta on jo tämä valtion kuihtuminen ongelma eli, jos VALTIO häviää, niin kuka tai ketkä omistavat tällöin ns. liiketaloudellisen omaisuuden? Onhan pakko jo kertoa se asia, että Anarkistien aate ei ole ANARKISMI vaan SOSIALISMI ja silloin, kun Anarkistit perustavat taistelujärjestön, niin tällöin heitä on alettu kutsua Anarkosyndikalistit- ja ANARKOSYNDIKALISMI-nimellä, ja joiden aatte on KOMMUNISMI. Kun meikäläinen miettii ja yrittää tutkia edellä kerrottua tilannetta, niin on pakko sanoa se asia, että minä en pysty määrittelemään Anarkismia eli Sosialismia ja Anarkosyndikalismia eli Kommunismia Terminologia-kuviossa, joten miten on mahdollista se, että voisin yrittää ratkaista Metodologia-ongelmat.

   Niin me voimme ottaa nyt tarkasteluun Pääomakirjan ARVOLAKI rp:n. On myös pakko korostaa sitä, että Arvolaki on täysin eri asia kuin Työn Arvon Teoria, sillä tämä Työn arvon teoria on osa ns. Itävaltalainen Talousteoria rp:tä. Työn Arvon Teoria on myös toiselta nimeltään jotain sellaista kuin Protestanttinen Työetiikka. Arvoteoria eli Arvo-oppi on myös osa Moraalifilosofia-kuvioita. Moraalifilosofian alaosastot ovat seuraavat: ETIIKKA, ESTETIIKKA, AKSIOLOGIA eli ARVO-OPPI ja TEOLOGIA. Niin silloin kun ajattelen edellä olevaa ilmiökentää, niin tulee mieleen Etälukion Filosofian opetettajan se käsitys, että Filosofian ja Filosofin eräs keskeisistä tehtävistä on se, että me määrittelemme käyttämämme käsitteet siten, että niitä voi tulkita vain ja ainoastaan yhdellä tavalla.

   Kun me mietimme sitä, että onko Pääomakirjan Arvolaki jotenkin johdettavissa Adam Smith Kansojen Varallisuus -kirjasta, niin ainakin minun on hyvin vaikeata huomata yhtään mitään yhteistä Klassikkomallin ja Arvolakimallin välillä. Klassikkomallin perusoletus on se, että kaikki yritykset ovat täysin identtisiä C:n ja Q:n suhteen ja on olemassa myös seuraavat Apuoletukset: Vallitsee täydellinen Informaatio, Alalle ja sieltä pois pääsee täysin vapaasti, Yritykset ovat pieniä kuin pisara meressä, joten ne ottavat markkinahinnat annettuina sekä Vallitsee täystyöllisyystasapaino, joten kaikki, jotka haluavat tehdä työtä, niin saavat sitä. Nyt näin aluksi haluaisin ihmetellä sitä, että miten loogisesti ja realistisesti pätevästi Klassikko voi tutkia sellaisia Elinkeinoelämän ongelmia kuin INFLAATIO, KASVU ja TYÖTTÖMYYS. On hyvä huomata myös se, että vaikka Klassikkomalli ei kestä millään tavalla realismitestiä, niin kuitenkin joten kuten Klassikkomalli selviää romahtamatta logiikkatestissä. Minä haluaisin nyt kuitenkin kysyä sitä, että miten voi kestää romahtamatta Odotuksilla Täydennetty Klassikkomalli eli erilaiset Monetarismi-kuviot kuten Uusklassinen Talousteoria, Rationaalisten Odotusten Koulukunta jne, sillä Klassikkomallin toinen nimi on Täydellisen Kilpailun Malli, joten HYVÄ KYSYMYS on se, että miten loogisesti pätevästi järjestelmä voi toimia hetkellä t1 täydellisesti ja epätäydellisesti. Eräs ihmettelyn ja kummastelun aihe voisi olla vielä KEYNESSISMI, jossa MIKROTEORIA on sama asia kuin Klassikkomalli, kun taas MAKROTEORIA on sellainen, jossa on erilaisia jäykkyyksiä ja kitkaa. Niin HYVÄ KYSYMYS on nyt se, että minkä arvon me voimme antaa sellaisille talousteorioille kuin Odotuksilla täydennetylle Klassikkomallille ja Keynessismille, joissa ei kestä sen paremmin Logiikkatesti kuin ei myöskään Realismitesti. Klassikkomallin, Keynessismin ja EB:n sosialismin ongelmana on myös yrittäjän VOITTO. Edellä olevat kysymykset ovat aiheellisia, sillä tämän päivän talous- ja yhteiskuntapolitiikka pohjautuu muodossa tai toisessa täysin Uusklassinen Talousteoria rp:lle Keynessismi rp:llä höystettynä.

   Miksi me olemme unohtaneet täysin ainoan sellaisen teorian kuten Pääomakirjan Arvolaki, jossa kestää romahtamatta sekä Realismitesti että Logiikkatesti. Jos joku tai jotkut vielä kysyvät sitä, että miksi Arvolakimalli on syrjäytynyt Klassikkomallin edessä, niin ei voi mitään muuta tehdä kuin kummastella ja ihmetellä. Onhan ainakin minusta kaiken tieteellisen tutkimustoiminnan lähtökohtana pakko olla se, että käyttämämme mallit, kaavat ja teoriat ovat sellaisia, että ne ovat realistisia ja loogisesti korrekteja.

   Pääomakirjan Arvolakimallin perusta on Pääoman Kiertokulkuprosessi. On olemassa Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Tuotantopääoma R-T…P…T’-R’, Kauppapääoma R-T-R’ ja Pankkipääoma R-R-R’. Käyttöarvo tarkoittaa sitä hyötyä, jonka kuluttaja siitä tuotteesta saa, jonka hän ostaa kauppaliikkestä kuten nakkimakkarasta, jäätelöstä, vaatteista jne, sekä Vaihtoarvo tarkoittaa kahta asiaa: Tuotteen hintaa rahayksikkömääränä ja Tuotteen valmistuksen tarvitsemaa työtuntimäärää. Sekin asia on hyvä huomata, että todennäköisesti tavaran rahayksikköhinta vaihtuu paljon vikkelämpään kuin tavaran valmistuksen tarvitsema työtuntimäärä, sillä tuoteen hinta voi muuttua päivittän ja jopa tunneittain, kun taas tavaran valmistuksen tarvitsema työtuntimää on täysin sidoksissa kunkin hetken t1 tekniseen kehitystasoon. On myös pakko kertoa se, että Tuotantopääoma pitää sisällään seuraavat kuviot: PYSYVÄ ja VAIHELEVA PÄÄOMA sekä LISÄARVO. Pysyvä Pääoma pitää sisällään kaikki tarvittavat tuotantorakennukset, koneet ja laitteet sekä Raaka- ja apuaineet kuten myös rakennusten tarvitseman maapohjan. Vaihteleva Pääoma oma sama asia kuin Työvoimakustannukset. Lisäarvo on se osuus, joka liikeyrityksen omistajalle tai omistajille jää jäljelle, kun myyntitulosta on vähennetty Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuus. Voitto on taas se Lisäarvon osuus, joka jää jäljelle, kun Lisäarvosta on vähennetty lainojen korot. Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma voidaan jakaa osiin myös seuraavalla tavalla eli Kiinteä ja Liikkuva Pääoma. Kiinteä tarkoittaa Koneita ja Laitteita sekä tarvittavia rakennuksia ja maapohjaa, kun taas Liikkuva tarkoittaa raaka- ja apuaineita sekä työvoimatavaraa eli Vaihtelevaa Pääomaa.

   Niin sen me voimme kertoa, että Arvolakimalli pitää sisällään ensimmäisen Kasvuteorian eli Laajennettu Uusintaminen rp:n. Inflaatio on myös sellainen asia, joka on selitetty ensin Pääomakirjassa, mutta ensinäkemältä vähän kierosti, kun nyt tällöin puhutaan Arvon noususta, sillä mehän yleensä pidämme sitä asiaa hyvänä, jos jonkin hyödykkeen arvo nousee, mutta tällöin ei ole ollut kyseessä Tavaravarannon kokonaismäärän nousu vaan tämän tavaravarannon osastamisen tarvitseman rahayksikkömäärän nousu. Työttömyys on ollut aina ongelma Klassikkomallin kannattajille, sillä eihän sitä olisi pitänyt olla olemassa Täystyöllisyystasapaino-oletuksesta johtuen. Työttömyyden olemassaolon perusteet selvitti kirkkaasti Arvolakimalli ja jonka mukaan työttömyys johtui pääsääntöisesti siitä, että Elinkeinoelämä ei tarvinnut kaikkea työvoimatavaraa hetkellä t1, vaan tuli alikysynnästä johtuen toimeen vähemmälläkin. Onhan Klassikkomallin kannattajat olleet aina ihmeissään myös siitä, että miten olisi ymmärrettävä se, että on kääpiöyrityksiä, pieniä, keskisuuria, suuria yrityksiä sekä monikansallisia jättiyrityksiä. Eihän esimerkiksi jättiyrityksiä olisi pitänyt syntyä ollenkaan Klassikkomallin mukaan, kuten osoittaa identtisyysoletus sekä pieniä kuin pisara meressä oletus.

   Niin jos me haluamme tutkia sitä, että onko Pääomakirjan Arvolakimalli realistinen ja loogisesti korrekti, niin tähän riittää vastauksen etsiminen kysymykseen: Ovatko yritykset täysin identtisiä C:n ja Q:n suhteen vai eivätkö ole? Jos me vastaamme oman tutkimustoimintamme tuloksena siten, että kaikki yritykset ovat täysin identtisiä C:n ja Q:n suhteen, niin tällöin on Klassikkomalli totta, ja jos vastaamme siten, että ei ole mahdollista löytää edes torikauppiaidenkaan keskuudesta kahta läheskään identtistä yritystä, niin tällöin on Pääomakirjan Arvolakimalli totta.

   Nyt on hyvä käsitellä tarkemmin sitä, että mitä Marxismi-Leninismi ja Marxismi pitävät sisällään. Marxismi-Leninismi on mahdollista jakaa kahteen osaan eli Marxilais-Leniniläinen Yhteiskuntatiede ja Marxilais-Leniniläinen Filosofia. Marxilais-Leniniläinen Yhteiskuntatiede pitää sisällään ns. KORKKIRUUVITEORIA rp:n eli Metsästys- ja Kalastuskausi, Orjanomistusjärjestelmä, Feodalismi, Kapitalismi, Sosialismi ja Kommunismi jatkumona eli voi olla toisen, kolmannen ja periaatteessa N-tason kommunismia, Orjanomistusjärjestelmää jne. Kun meikäläinen kuuli ensimmäisen kerran Marxismi-Leninismi rp:stä, niin huomioni kiinnittyi sellaiseen asiaan, että jos me määrittelemme kommunismin sellaiseksi, jossa Työväenluokan etu toteutuu täysin ja parhaiten, niin miten pitää ymmärtää Kommunismin jälkeen tuleva toisen, kolmannen tai N-tason Orjanomistusjärjestelmä jne? Tämä edellä oleva sillä perusoletuksella, että olen ymmärtänyt Marxilais-Leniniläinen Yhteiskuntatiede rp:n edes läheskään oikein, mutta jos en ole, niin kiinnostaisi tietää se asia, että mikä voisi olla oikea tulkinta ja erityisesti se, että mitä on yhteisöllisyys. Minulle KOMMUNISMI on sama asia kuin KUNTALAISUUS ja SOSIALISMI on sama asia kuin KAVERUUS tai TOVERUUS, mutta edellä kerrotulla ei ole mitään tekemistä Talousjärjestelmän kanssa vaan ne kuuluvat ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja politologiseen hallintaan.

   Marxilais-Leniläinen Filosofia on sellainen, jonka perusta on SUHTEELLISUUSTEORIA ja että myös MATERIA-käsite ja AINE-käsite pitää eroittaa toisistaan, sillä Aine-käsite tarkoittaa luonnontieteellistä suuretta ja Materia-käsite tarkoittaa yhteiskunnallisia heijasteita päällysrakenteen ja alempien kerrosten välillä sekä erilaisia valtarakenteita ja valtavaikutus- sekä kanssakäymisssuhteita yhteiskunnassa. Koska Marxilais-Leniniläinen Filosofia perustuu Suhteellisuusteoriaan, niin on myös syytä huomata se asia, että meidän täytyy tutkia, että onko mahdollista rakentaa teoriamme loogisesti ja realistisesti korrektisti N-ulotteisen Avaruuteen kiinnitettynä Neliulotteiseen Aliavaruuteen Filosofinen Materialismi rp:n ympäristössä. Heti aluksi on hyvä huomata se asia, että Luonnon Filosofian harrastajat ovat pystyneet löytämään kymmenennessä ulottuvuudessa sellaisen mallin, jossa AINE-MATERIA häviää vektoripätkäksi eli hengeksi. Jos me yritämme löytää sellaisen Lausepuun Peruslauseineen, jonka Peruslause kestää romahtamatta realismitestin ja logiikkatestin, niin emme kykene sitä löytämään. Eräs ehdotelma voisi olla seuraava: A) Aine ja Materia sekä B) N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus. Mehän huomaamme heti sen, että on mahdollista löytää sellainen malli, että Lausepuumme Peruslause romahtaa kuten esimerkiksi sana N-ulotteinen osoittaa. Kuitenkin Marxilais-Leniniläinen Filosofia rp:n ympäristössäkin on mahdollista löytää sellainen Lausepuun Peruslause, joka kestää romahtamatta ainakin Logiikkatestin ja joka voisi olla esimerkiksi seuraava: A) HENKI-KÄSITE ja B) N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus. Filosofisen Idealismin kannalta ei ole ongelmana se, että AINE-MATERIA muuttuu hengeksi, sillä Idealismin mukaan kaikki alkaa hengestä ja tästä on joidenkin kiemuroiden jälkeen kehittynyt AINE-MATERIA, mutta Filosofisen Materialismi kannalta on ja ainakin minusta vieläpä paha. HYVÄ KYSYMYS on tällöin se, että onko Marxilais-Leniniläinen Filosofia Filosofisen Materialismin Koulukunnan jäsen muuta kuin Uskomustodisteen mielessä, eli jos uskot, että on totta, niin on totta, ja jos et usko, että on totta, niin on ERHE eli VALE. Niin riittääkö meille pelkästään se, että me uskomme sen, että Marxilais-Leniniläinen Filosofia kuuluu Filosofinen Materialismi rp:n yhteisöön vai onko meidän pakko myöntyä siihen, että Marxismi-Leninismi filosofiana on Objektiivinen Idealismi rp:n ja HEGELISMI rp:n osa-alue? Mitä pitäisi vastata?

   Haluan myös korostaa sitä, että positivistien ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä meidän Filosofinen Materialismi rp:n kannattajien ONGELMA ei ole sellainen kuin ensi hätään näyttää olevan. Jos me otamme käyttöön Kolmiulotteinen Luontoavaruus rp:n ja myös sen, että Aine-käsite ja Materia-käsite ovat yksi ja sama luonnontieteellinen suure AINE-MATERIA, niin meillä Filosofinen Materialismi rp:n kannattajilla ei ole olemassa enää Suhteellisuusteoriaongelmaa. Mehän voimme kehitellä seuraavan Lausepuun Peruslauseen ja vieläpä sellaisen, jota ei Esimerkki- ja Vastaesimerkkitestissä ole ainakaan toistaiseksi pystytty romahduttamaan ja tämä on seuraava: A) AINE-MATERIA ja B) Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus. Tässä on lähtökohtana Euklidinen Geometria ja Taso- ja Avaruusgeometria kolmiulotteisena eli XYZ-avaruutena.

   Haluan vielä kertoa jotain Materialistinen Historiakäsitys rp:stä. Ensiksi on pakko kertoa se, että TALOUSHISTORIA ja Materialistinen Historiakäsitys rp:t eivät tunne kuin kaksi varsinaista talousjärjestelmää nimittäin LUONTAISTALOUS ja VAIHDANTATALOUS eli KAPITALISMI rp:t. Luontaistalous tarkoittaa sellaista taloutta, jossa TUOTTAJA ja KULUTTAJA ovat yksi ja sama henkilö tai perhe. Vaihdantatalous eli Kapitalismi on sellainen, jossa vallitsee TYÖNJAKO eli jossa Tuottaja ja Kuluttaja ovat eri henkilö tai yhteisö, joten vaihtoa helpottamaan tarvitaan markkinat ja jonkinlaisen rahajärjestelmän.

   Yhteiskunnallinen toiminta edellyttää myös sitä, että on olemassa jonkinlainen POLITOLOGIA eli Taloushallintojärjestelmät. Materialistinen Historiakäsitys rp ja Taloushistoria rp tuntee vain seuraavat taloushallintojärjestelmät: KERÄILYTALOUS, ORJATALOUS, VALTIOTALOUS ja KAUPPATALOUS. Keräilytalous on suurin piirtein sama asia kuin luontaistalous, mutta kuitenkin siten että jo keräilytalouden keskivaiheilla eli silloin, kun ihmisapinat alkoivat laskeutua alas puusta ja muuttua ihmisiksi, oli jo olemassa TYÖNJAKO, sillä huomattiin se asia, että yksi osasi tehdä yhtä asiaa paremminkuin toinen ja että myös se tajuttiin, että kivityökaluihin tarpeeksi hyvää raaka-ainetat ei ole ollut joka paikassa, joten piti kehitellä jonkinlaiset markkinamekanismit vaihdantaa helpottamaan. Orjatalous oli sellainen, jossa oli jo hyvin pitkälle edennyt työnjako, mutta erityispiirteenä se että ihminen voi olla toisen ihmisen omaisuutta samaan tapaan kuin esimerkiksi erilaiset tarvekalut. Valtiotalous on sellainen, jossa on pitkälle kehittyneet hallintorakenteet kuten Oikeuslaitos, Hallintotoimi, Lähetystölaitos, Turvajärjestelmät jne ja Kauppatalous on sellainen Valtiotalous, jossa alkutuotannon osuus on alle kymmenen prosenttia (10%). Se, että mitä tulee Kauppatalouden jälkeen, on tällä hetkellä Historiallisesti arvioiden täysin arvailujen varassa.

   On myös sanottu ja kirjoitettu jotain sellaista, että NEUVOSTOSOSIALISMI ja SOTAKOMMUNISMI muistuttivat hyvin paljon Keskiaikaista Läänityslaitosta eli FEODALISMI rp:tä Itsevaltaisine Johtajuuksineen ja Kuninkuuksineen. Ehkä Neuvostososialismin ja Keskiaikaisen Läänityslaitoksen välillä on löydettävissä jotain yhteistä, sillä Keskiaikainen Läänityslaitos oli sellainen, jossa KRUUNU eli VALTIO eli KUNINGAS omisti kaiken ja Itsevaltainen Kuningas jakoi uskollisille kannattajilleen Läänityksiä ja nämä läänitysherrat eli Ylempi Aatelisto antoivat sitten kartanoita Alemmalle Aatelistolle ja nämä sitten ottivat työtehtäviin orjia ja maaorjia sekä eri alojen kästyömestareita. Jos Keskiaikaista läänityslaitosta ja Neuvostoliiton sekä KEVSOS-maiden Neuvostososialismia verrataan toinen toiseensa, niin kummassakin valtio omisti kaiken Liiketaloudellisen omaisuuden. Neuvostoliitossa ja KEVSOS-maissa korkeinta valtaa käytti PUOLUE ja kaikkein korkeinta valtaa Itsevaltaisesti Puolueen korkein POMO eli Puheenjohtaja ja Valtion Presidentti, ja joka lähimpien alaistensa avulla ja käskytyksellä jakoi hallinnassaan olleen valtiollisen omaisuuden Alipomoille sekä vastaaville ja nämä ottivat palvelukseensa muodollisesti vapaita työläisiä kuten insinöörejä, ekonomisteja, juristeja sekä Perustyöväestöä, joiden liikkumisvapaus oli hyvin rajallinen, sillä valtion sisäiseen liikkumiseen esimerkiksi NL:ssä tarvittiin viranomaislupa. Onhan aina sanottu, että vajoaminen on mahdollista, mutta hyppäys johonkin ehkä parempaan ei ole mahdollinen, jos ei muusta syystä niin ainakin siitä kun meillä ei ole mahdollista käytännön kokemuksen pohjalta kuvitella yksikäsitteisesti sitä, että mitä tulevaisuus tuo tullessan ja ei myöskään sitä, että onko tuleva parempi vai huonompi rivityöväestön kannalta kuin nykyhetki ja mennyt aika. NL:ssä ja KEVSOS-maissa Valtion omistaman omaisuuden käytöstä tulleen omaisuushyöhyn saivat lähes täysimääräisesti ns. Neuvostoaateli eli Nomeklatura sitä enemmän, mitä korkeammalla joku tai jotkut olivat puoluehierrarkiassa. Niin Minusta Marxismi-Leninismin Materiakäsitettä vastaa Historiallinen Materialismi eli Materialistinen Historiakäsitys. Se, mistä me käytämme tällä hetkellä Kapitalismi-nimeä, ja jonka sanotaan kehittyneen 1700-luvulla, on oikealta nimeltään TEOLLISUUSKAPITALISMI.

   (On myös hyvä kertoa se, että minkälainen on DIALECTICA NATURALIS eli Luonnon Dialektiikka pähkinän kuoressa.
   Kategoriat:
   A1) Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen;
   A2) Syy ja Seuraus, kausaliteetti;
   A3) Sattuma ja Välttämättömyys, Stokastisuuspostulaatti, DM;
   A4) Mahdollisuus ja Todellisuus, Stokastisuuspostulaatti, HM;
   A5) Muoto ja Sisältö, Kuvauspostulaatti, DM;
   A6) Olemus ja Ilmiö, Kuvauspostulaatti, HM

   Liikelaki:
   B1) Määrälliset ja Laadulliset muutokset;
   B2) Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun laki, kitkalaki;
   B3) Kieltämisen Kieltäminen, sopimuslaki

   Lausepuun Peruslause:
   A) AINE-KÄSITE ja B) Kolmiulotteinen Luontoavaruus sekä N-ulotteinen Laatuavaruus.)
   (DM tarkoittaa Dialektinen Materialismi rp:tä ja HM tarkoitta Historiallinen Materialismi rp:tä)

   (Jos me pidämme tärkeänä kaavaa E = mc2, niin on hyvä huomata se, että se voidaan todistaa oikeaksi kolmiulotteisessa luontoavaruudessa eli myös Euklidinen Geometria rp:n sekä Taso- ja Avaruusgeometria rp:n XYZ-ympäristössä.
   Merkitään seuraavasti:
   P = E/c;
   P = valomomentti;
   E = valon energiasisältö;
   c = valon nopeus;
   m = fotonin massa.
   P = E/c;
   P = mc;
   E/c = mc;
   E = mc2;
   M.O.T.
   Me huomaamme nyt sen, että ylläolevassa on määritelty fotonille massa päinvastoin kuin Suhteellisuusteoriassa. Toisin kuin Suhteellisuusteoriaan perustuvat kehitelmät väittävät, niin maailmankaikkeus on ÄÄRETÖN eli sillä ei ole alkua eikä loppua. Vertaa kategoa A1 Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen kohtaa YLEINEN, ja joka tarkoittaa samaa asiaa kuin ÄÄRETTÖMYYS.)

   (Haluan vielä erikseen sanoa sen, että koska Yliopistofilosofia on ainakin 90-prosenttisesti Filosofista Idealismia, niin meidän pitää halusimme tai emme hyväksyä myös Idealistinen Filosofia ainakin Objektiivinen Idealismi. HYVÄ KYSYMYS on tällöin se, että vaikka me emme voi yliopistotasoisesti harrastaa Filosofista Materialismi, niin mikä meitä estää harrastamasta Materialistista Filosofiaa yksityisesti Yliopistofilosofian lomassa?)
   (Niin R = raha, T = tavara ja P = tarkoittaa työaikaa tai valmistusaikaa.)

Kommentoi